Miten kotimaisen ruuan ja kotimaisen energian saatavuus turvataan nyt ja tulevaisuudessa?

Keskiviikko 21.6.2023

Tänään pidetyssä täysistunnossa käytin puheenvuoron hallitusohjelmaan liittyen. 

"Arvoisa puhemies! Kuluttajia ja ruuantuottajia kiinnostaa, miten kotimaisen ruuan ja kotimaisen energian saatavuus turvataan nyt ja tulevaisuudessa. Nämä asiat koskettavat meitä jokaista joka päivä. Kyse on huoltovarmuudesta ja myös turvallisuudesta. Ruuasta, metsätaloudesta ja energiasta on hallitusohjelman teksteissä monia hyviä kirjauksia. Ne ovat rohkaisevia — eivät puutu kuin yksityiskohdat ja eurot. Kauniiden sanojen on muututtava pian euroiksi. Muuten maamme huoltovarmuus romuttuu tällä vaalikaudella.

Toivon voimia ja onnittelen vastavalittua maa- ja metsätalousministeriä Essayahia. Toivon, että saatte työllenne koko hallituksen tuen, kaikkien puolueiden tuen, että ohjelman kirjaukset muuttuvat euroiksi ja toteuttamiskelpoisiksi toimenpiteiksi.

Arvoisat hallituspuolueet, annoitte maaseudulle, maaseudun ihmisille ja elinkeinoille, paljon lupauksia. Nyt on tekojen aika, ja niillä on kiire."

Pitkäjänteisyyttä metsäpolitiikkaan

Perjantai 9.2.2018

Maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja Silja Keränen aloitti kolumninsa (31.1.18) presidentti Paasikiveä mukaillen: ”Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku”. Sitaatti on erinomainen, mutta en ole varma tekeekö kolumni sille oikeutta. 

Kirjoituksessaan Keränen tuomitsee Luonnonvarakeskuksen (LUKE) kestävän hakkuumäärän arvioinnin kattavan vain teknis-taloudellisen kestävyyden, huomioimatta ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Hän korostaa tarvetta ekologisuuden kriteereiden tarkennukseen ja metsä-alan sosiaalisen kestävyyden määrittelyyn. 

Mielestäni Silja Keräsen kolumni on osittain rohkaiseva. Se osoittaa, että vihreissäkin on poliitikkoja, jotka tunnustavat maamme tärkeimmän luonnonvaran monta roolia. Metsiä ei pidä nähdä pelkkinä puupeltoina tai suojelukohteina. Mutta mielestäni listaan pitää lisätä myös metsäpolitiikan kestävyys. Kuten maaseutu- ja erävihreiden puheenjohtaja kolumnissaan nosti esille, metsissä kvartaali ei ole kolme kuukautta vaan 25 vuotta. Siksi odotan myös vihreiltä pitkää metsäpolitiikan jännettä, johdonmukaisuutta ja sitä tosiasioiden tunnustamista.

Lue lisää »

Pajuniityn alueesta puurakentamisen mallialue

Keskiviikko 5.4.2017

Hyvinvointinsa metsistä rakentanut maamme on valitettavasti julkisten rakennusten osalta puurakentamisen takapajula. Tähän on pitkään haluttu muutosta. Onneksi nyt sanat ovat muuttuneet teoksi myös puurakentamisessa. Määrätietoisen politiikan, puurakentamisen edellytysten parantamisen ja määräysten lieventämisen kautta tilanne on parantunut.

Julkisissa hankinnoissa puunkäyttö on yhä useammin hyväksyttävä, mutta ei vielä tavoiteltu lähtökohta. Onneksi hyviä esimerkkejä löytyy jo eri puolilta Suomea hälventämään epäilyksiä puurakentamisen ympäriltä. Vielä muutamia vuosia sitten Pudasjärven hirsikampuksen tai Kuhmon Tuupalan puukoulun kaltaiset hankkeet olisi keskusteluissa kuitattu helposti turhanpäiväisiksi haihatteluiksi. Nyt kaikki Pudasjärven viihtyisän koulun raikkaaseen aulaan kävelevät voivat todeta, että rakennus on sekä hieno, toimiva että terve. Tätä ei tänä päivänä valitettavasti pysty sanomaan monista muista julkisista rakennuksista.

Ongelmia on esiintynyt myös meillä Vihdissä. Kyse ei ole aina edes kosteus- tai homevaurioista. Yhä useampi on herkistynyt esimerkiksi kemikaaleille. Eri materiaalit reagoivat eri tavoin ja pienempiä tai suurempia sisäilmaongelmia saattaa esiintyä esimerkiksi kausittain tai pitkän ajan perästä. Toiset sietävät enemmän, joidenkin kohdalla joku, usein tuntemattomaksi jäävä tekijä, laukaisee monipolvisen oireilun.

Lue lisää »

Mielikuvat ja todellisuus

Perjantai 13.3.2015 - Eerikki Viljanen

Vihreät lähtivät kovalla metelillä hallituksesta ja ovat jo nyt ehtineet oppositiossa vastustamaan lähes kaikkea sitä mitä hallituksessa olivat yli kolme vuotta kannattaneet. Puheenjohtaja Ville Niinistö on nyt esimerkiksi puhunut miltei kyllästymiseen asti bioenergian lisäämisen välttämättömyydestä. Ville on nyt tässä asiassa oikeilla linjoilla. Mutta hallitusohjelmaan Vihreät vaativat Villen johdolla turpeen veroon kovan korotuksen, joka romahdutti turpeen ja puuhakkeen yhteispolttoon perustuvien lämpölaitosten kannattavuuden.  Veronkorotus ja hiilidioksiditonnin alhainen päästökauppahinta ovat yhdessä johtaneet siihen, että lämpölaitokset ovat joutuneet taloudellisista syistä vaihtamaan turpeen ja puuhakkeen kivihiileen.

Eli Ville saarnaa nyt sitä kehitystä vastaan, joka on vihreiden hallitustaipaleen konkreettisin ”onnistuminen”. 

Vihreiden lähdettyä autuaammille populismikentille, pääministeri Stubb kertoi uusia ministereitä nimetessään koonneensa oikean ”vaalijoukkueen”. Yhdeksi joukkueen kärkipelaajaksi nostettiin ensimmäisen kauden kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen. Sanni aloittikin ministerinä räväkästi. Heti kun Keskusta oli julkaissut 101- ehdotusta turhan byrokratian purkamiseksi, Grahn julisti omat byrokratia-talkoonsa alkaneeksi. Tuloksia vielä tällä vaalikaudella oli iskulause, jota tässä yhteydessä toisteltiin.

Perjantaina ympäristöministeri Grahn-Laasonen oli kutsunut kaikkien eduskuntaryhmien edustajat vastaanottamaan tämän normityöryhmänsä esityksen.

Hämmästys oli paikalle kutsuttujen joukossa melkoinen, koska mitään esitystä ei kuitenkaan tullut, vaan ainoastaan kooste ministerin työryhmän kansalaisilta saamasta 400 ehdotuksesta. Tilanteen erikoisuutta korostaa sekin, että tähän määrään sisältyi Keskustan aiemmin julkaisemat ja ministerille lähettämät 101 ehdotusta.

 ”Tuloksia vielä tällä kaudella” oli typistynyt siihen, että ministeriön virkamiehet ovat tehneet alustavan arvion siitä, mitkä ehdotukset ovat mahdollisia ja mitkä mahdottomia toteuttaa.

Luovutuksesta järjestetyssä tiedotustilaisuudessa ei selvinnyt, mitä itse työryhmä on tehnyt. Kaikista topakan ympäristöministerin kovista julkisista linjauksista jäi loppuviimein käteen vain ministerin yhteenvetona, että ”tästä voi sitten seuraava hallitus lähteä liikkeelle”.

Perussuomalaiset - poissa?

Maanantai 9.3.2015 - Eerikki Viljanen

Eduskunta äänesti tänään laista, jolla heikennetään uusiutuvilla energialähteillä, kuten hakkeella tuotetun sähkön tuotantotukea. Nykytilannetta muutetaan siltä osin, että energiapuun täyttä tukea rajataan niin, että monissa tilanteissa se on vain puolet nykyisestä. On täysin selvää, että tämä muutos tulee vähentämään uusiutuvien energialähteiden käytön mahdollisuuksia.

Keskustalaiset olivat koko ajan tätä heikennystä vastaan. Keskustalaiset esittivät koko asian hylkäämistä. Keskustan linjoilla valiokuntakäsittelyssä olivat myös perussuomalaiset  sekä useat yksittäiset hallituspuolueiden kansanedustajat.

Kun tämä kotimaista energiakäyttöä koskeva esitys sitten tuli eduskunnan suuren salin ratkaistavaksi, hallituspuolueiden rivit oli ”ammuttu suoriksi" ennen äänestystä. Vain  yksi edustaja hallitusrintamasta äänesti lakia vastaan. Hallituspuolueiden toiminta ei oikeastaan ollut yllätys, mutta perussuomalaisten oli. Perussuomalaisia oli äänestyksessä poissa peräti kahdeksan.  Jos heistä edes osa olisi ollut paikalla, tämä huono lakiesitys oli hylätty.

Eduskunta siis äänesti uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain muuttamisesta. Hallituksen huono esitys voitti äänin 87 – 81. Poissa äänestyksestä oli kaikkiaan 31 edustajaa.

Tämä Keskustan vastustuksesta huomatta hyväksytty laki kasvattaa metsien käyttöön liittyvää byrokratiaa, tekee energiapolitiikastamme entistäkin vaikeammin ennustettavaa ja ajaa taloudellisella pakolla energialaitoksia vaihtamaan kotimaiset polttoaineet ulkomaiseen kivihiileen.